Ohitustilanteet
Remmirähinän syyt
Remmissä rähjääminen on varsin yleinen koiraongelma. Varsinkin pienet koirat rähisevät usein vastaantuleville koirille. Ne eivät kuitenkaan räksytä ärsyttääkseen tai siksi että niitä ei ole koulutettu. Ne räksyttävät, koska ne pelkäävät isompia koiria.
Olipa koirasi sitten iso tai pieni, se yrittää rähinällään ajaa toista koiraa kauemmaksi, koska se kokee lähestyvän koiran uhkana. Vanha sanonta, ”hyökkäys on paras puolustus”, pätee tässäkin. Amerikanbulldogin omistajana olet tietoinen siitä, että rähinä ei välttämättä johdu pelosta vastaantulevaa koiraa kohtaan. Se voi johtua myös siitä, että Amerikanbulldogille rodunomainen piirre on, että se harvemmin sietää samaa sukupuolta olevia koiria. Koira-aggressiivisuus on yksi pelon ilmenemistapa, joten varsinaista syytä rähinään voi olla vaikea selvittää.
On hyvä pysähtyä miettimään, rähiseekö koirasi aggressiivisesti vai yrittääkö se haukullaan vain kutsua koirakaveria leikkimään. Koira haukkuu monella eri tavalla, aivan kuten ihmiselläkin on monta eri äänensävyä. Tarkkailemalla koirasi viestintää eri tilanteissa pystyt äkkiä erottamaan sen, onko kyse aggressiivisesta vai leikkiin kutsuvasta haukusta. Remmirähinällä tarkoitetaan seuraavassa tekstissä nimenomaan aggressiivista käytöstä muita koiria kohtaan.
Koirien pelot eivät ihmisen näkökulmasta aina vaikuta rationaalisilta. Meidän on joskus vaikea havaita pelon tai aggression aiheuttanutta tapahtumaa. Koirasi on ehkä joskus säikähtänyt kulman takaa eteen ilmestynyttä mustaa koiraa. Tästä johtuen se pelkää kaikkia mustia koiria, vaikka et ehkä itse ole huomannut koko tapahtumaa. Toisinaan taas pystymme paikallistamaan pelon aiheuttaneen tapahtuman hyvinkin tarkasti. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi koiran joutuminen tappeluun.
Monet koirat pelkäävät vain tietyn tyyppisiä koiria. Tyypillisimmin pelkoa aiheuttavat ruttunaamaiset ja hyvin pitkäkarvaiset rodut. Muut koirat eivät pysty lukemaan tällaisten rotujen ilmeitä hyvin ja siksi ne koetaan uhkaavina. Myös mustat koirat koetaan monien koirien mielissä pelottaviksi. Pelkoa voi yhtä hyvin aiheuttaa kuitenkin myös naapurin mummon valkoinen villakoira. Toiset koirat taas rähisevät tasapuolisesti kaikille.
Toisinaan koiran rähjääminen saattaa olla myös opittu tapa. Ihminen on huomaamattaan tullut toimineeksi ohitustilanteissa siten, että on voimistanut koiran puolustavaa käytöstä. Siitä kuitenkin enemmän seuraavassa kappaleessa.
Jos koiran käytös äkisti muuttuu, kannattaa aina pois sulkea myös sairauden mahdollisuus. Jos koiralla on kipuja, sen käytös voi muuttua aggressiiviseksi. Tämä näkökohta kannattaa ottaa huomioon myös talutusvälineitä valittaessa. Metalliset kiristyspannat ja vedonestovaljaat voivat aiheuttaa rähjäävälle koiralle kipua, joka vaan voimistaa aggressiivista käytöstä. Varsinkin suurelle koiralle, kuten Amerikanbulldogille, parhaimpia talutusvälineitä ovat leveät ja pehmeät kaulapannat sekä hyvin istuvat valjaat. Jos koirasi on todella iso ja sen hallitseminen on vaikeaa perinteisellä kaulapannalla tai valjailla, kuonopanta on koiralle kipua tuottamaton väline, jolla isokin koira pysyy aisoissa.
Taluttajan käytöksen merkitys
Koirat ovat uskomattoman hyviä aistimaan omistajansa mielentilan. Olet ehkä huomannut joskus, kun olet tullut huonolla tuulella töistä kotiin, kuinka koira hiipii pitkin seiniä ja yrittää tekeytyä mahdollisimman huomaamattomaksi. Tai ehkä olet joskus stressaantuneena odottanut vieraita kylään ja koira on pyörinyt jaloissasi yhtä stressaantuneena. Tämä pätee myös lenkillä ja ohitustilanteissa. Jos koiran taluttaja hermostuu ohitustilanteissa, niin tekee myös koira.
Taluttajan käytös on ensimmäinen asia, mihin tulee kiinnittää huomiota, kun alkaa harjoitella ohitustilanteita. Jos taluttaja itse hermostuu, kiristää hihnaa, alkaa puhua koiralle tai kieltää sitä, hän tulee samalla vain ruokkineeksi koiran rähinää. Koira ajattelee, että ”jos kerran mammakin hermostuu, niin sitten hermostun minäkin”. Pysy itse rauhallisena ja kierrä toiset koirat niin kaukaa, ettei sinun tarvitse pelätä menettäväsi koirasi hallintaa. Jos kuitenkin rähinätilanne pääsee syntymään, pysy hiljaa ja vie koirasi pois tilanteesta. Koiralle ei kannata puhua ennen kuin se on jälleen täysin rauhallinen. Näin annat koirallesi viestin, että tilanteessa ei ole mitään pelättävää. Pysyihän sen taluttajakin rauhallisena.
Koko harjoittelun avainsana on siis rauhallisuus. Koira tulisi pystyä pitämään tarpeeksi kaukana kiihdyttävistä tilanteista. Ohitettavat koirat kierretään aina niin kaukaa, että koira ei edes hermostu eikä varsinkaan rähise. Rauhallisella omistajalla on rauhallinen koira.
Siedättäminen muihin koiriin
Siedättäminen on nimensä mukaisesti koiran siedättämistä sen pelkäämää asiaa kohtaan. Siedättäminen tapahtuu aina koiran ehdoilla. Siedättäminen aloitetaan siltä etäisyydeltä, josta koira sietää muita koiria hermostumatta. Siedättämällä koiraa muihin koiriin, on tarkoitus saada tätä etäisyyttä hiljalleen lyhennettyä.
Jos koira pakotetaan kohtaamaan pelkonsa, saattaa seurauksena olla entistä pelokkaampi koira. Tämän vuoksi koiraa ei saisi ikinä pakottaa tekemään asiaa jota se pelkää. Jos koira joka pelkää ihmisiä, pakotetaan olemaan ihmisten lähellä ja kosketeltavana, tuloksena voi olla pelkopurija. Turvallisempi keino on siis siedättäminen, jossa koiraa rohkaistaan, mutta ei pakoteta.
Siedättäminen aloitetaan siis siltä etäisyydeltä, jossa koira kokee olonsa turvalliseksi. Kun koiralle saadaan paljon positiivisia kokemuksia ohitustilanteista, sen pelko muita koiria kohtaan alkaa pikku hiljaa hälvetä. Tällöin voidaan taas siirtyä vähän lähemmäksi toisia koiria. Jos koira kiihtyy, on menty liian lähelle. Silloin on etäisyyttä otettava lisää ja palattava harjoituksissa taaksepäin.
Jokainen rähinätilanne on koiralle taas yksi huono kokemus lisää. Kun siedättäminen aloitetaan, on tärkeää viimeiseen asti pyrkiä välttämään ohitustilanteita joissa koira pääsee kiihtymään. Alussa ohitettavat koirat saatetaan joutua kiertämään hyvinkin kaukaa.
Siedättämisen tukena käytetään ns. huomiomerkkiä jolla koiran huomio houkutellaan sen taluttajaan vastaan tulevan koiran sijasta. Koiran ei tarvitse ottaa katsekontaktia taluttajaan, mutta huomiomerkin tarkoituksena on kuitenkin pyrkiä välttämään koiran ajautumista tuijottamaan toista koiraa. Alussa koulutuksen tukena käytetään reilusti nameja. Huomiomerkin tarkoituksena on kertoa koiralle, ”tule mukaan, täällä on nameja tarjolla”. Huomiomerkkiä ja nameja ei koskaan saa käyttää tilanteessa jossa koira kiihtyy tai mahdollisesti alkaa rähistä. Koiraa palkitaan ainoastaan rauhallisesta käytöksestä, ei kiihtymisestä. Jos palkitset koiraa silloin kun se stressaantuu toisesta koirasta tai rähisee, voimistat vaan entisestään sen käytöstä. Tarkempaa tietoa huomiomerkin käytöstä löytyy harjoitukset otsikon alta.
Koiran elekielen tarkkaileminen
Tarkkailemalla koiran elekieltä pystymme havaitsemaan rähinätilanteet jo ennen kuin ne syntyvät. Koirien elekieli on hyvinkin hienovaraista ja sen opettelemiseen kannattaa käyttää jonkin verran aikaa. Siitä, että osaat lukea koirasi elekieltä, on apua niin ohitustilanteissa kuin muissakin arkipäivän tilanteissa koirasi kanssa.
Rauhoittavat signaalit ovat koiran tapa kertoa toiselle koiralle, ”ei hätää, minusta ei ole vaaraa”. Rauhoittavia signaaleja on monia erilaisia, mutta ohitustilanteisiin ehkä konkreettisimmin liittyy kaartaminen. Koirat hyvin harvoin kävelevät suoraan toisiaan kohti, jos ne saavat valita miten lähestyä toista koiraa. Jos koirat kohtaavat suoraan, kyseessä ovat yleensä keskenään tutut koirat tai sitten ne viestivät toisilleen muilla rauhoittavilla signaaleilla vaarattomuuttaan. Remmissä rähiseviä koiria ajatellen olisikin tärkeää, että koiraa ei pakoteta kävelemään suoraan kohti toista koiraa. Kaartaminen voi olla varsin symbolinen ele ja sen voi toteuttaa ohitustilanteissa esimerkiksi vaihtamalla tien toiselle puolelle. Alussa kaarrokset ovat suurempia, mutta siedättämisen edetessä nekin muuttuvat pienemmiksi.
Jos koira joutuu mielestään liian lähelle toista koiraa, se ei enää yritäkään viestiä toiselle vaarattomuuttaan, vaan silloin se turvautuu uhkaaviin eleisiin. Yleisimpiä uhkauksia ovat murina, jäykistely ja tuijotus. Murina on koiran tapa kertoa toiselle, ”minua pelottaa, mene kauemmas”. Jäykistyminen on murinaa vastaava ele. Jäykistyneenä koira seisoo pää ja häntä pystyssä ja sen koko lihaksisto on silmin nähden jännittynyt. Koira yrittää näin näyttää mahdollisimman isolta ja uhkaavalta ja pelotella toisen koiran pois. Jos huomaat koiran käyttäytyvän jo selvästi uhkaavasti toista koiraa kohtaan, käänny ympäri ja lähde pois tai ota muuten lisää etäisyyttä. Monesti jo pari poispäin otettua askelta riittää siihen, että rähinältä vältytään. Muista olla näissäkin tilanteissa hiljaa ja pysyä rauhallisena. Yksikin väärällä hetkellä sanottu sana tai remmistä nykäiseminen saattavat laukaista rähinän.
Lohdutuksen sanoina mainittakoon, että hyvin usein koirasi rähinän laukaisee vastaan tulevan koiran uhkaava käytös. Kun alat tarkkailemaan koirien elekieltä, huomaat nopeasti, että rähinätilanteet syntyvät paljon herkemmin sellaisten koirien kanssa jotka tuijottavat suoraan koiraasi, jäykistelevät tai murisevat/haukkuvat. Jos vastaan tuleva koira viestii rauhoittavilla signaaleilla vaarattomuuttaan, koirasi saattaa mennä hyvinkin rähisemättä ohi.
Lukemisen arvoista kirjallisuutta koirien elekielestä:
- Rauhoittavat signaalit, Turid Rugaas
- Anders Hallgren, Koiraongelmia ja ongelmakoiria
Ohitusharjoitusten aloittaminen
Ensimmäisenä tehtävänä on opettaa koiralle huomiomerkki ja tehdä merkistä koiralle positiivinen asia. Huomionmerkin tarkoituksena on, että koiran huomio saadaan ohitustilanteessa ohjattua rähinän sijasta namin syöntiin.
Huomiomerkki voi olla mikä tahansa ääni, mutta se ei mielellään saisi olla mikään sana, koska koiralle sanojen hahmottaminen on vaikeampaa kuin jonkin yksinkertaisen äänen hahmottaminen. Huomiomerkin tulee olla myös sellainen, jota jokainen koiraa ulkoiluttava henkilö pystyy käyttämään. Minkään ulkoisen apuvälineen (esim. naksutin tai pilli) käyttö huomiomerkkinä ei ole suotavaa, koska merkki täytyy pystyä tekemään joskus hyvinkin nopeasti. Tällöin ei ole aikaa kaivella naksutinta taskusta tai pilliä takin alta. Merkkiääni voi olla esimerkiksi kielellä tehtävä naksautus, vihellys, sormien napsautus tai käden taputus reiteen.
Huomiomerkki opetetaan koiralle aluksi ihan kotioloissa. Merkki positiivistetaan eli tehdään äänen kuulemisesta koiralle positiivinen asia. Positiivistaminen tapahtuu tekemällä merkki ja antamalla heti sen jälkeen nami. Tätä toistetaan monta kertaa peräkkäin ja mielellään useamman kerran päivässä. Koiran ei tarvitse ottaa katsekontaktia tai muuta vastaavaa, vaan koulutus tapahtuu ihan vaan merkki-nami, merkki-nami, merkki-nami toistolla. Älä kutsu koiraa luoksesi vaan mene vaikka itse koiran luokse merkkiä opettaessasi. Näin koira varmasti sisäistää palkkion tulevan juuri merkkiäänestä.
Sitten kun alkaa tuntua siltä, että koira on keksinyt yhteyden merkin ja namin välillä, on aika siirtyä ulos harjoittelemaan. Harjoittelu tapahtuu ulkona samoin kuin sisällä. Ota jonkin verran nameja käteesi, tee merkkiääni ja anna koiralle nami. Tee merkkiääntä koiran kanssa muutama toisto kerrallaan ja pidä sitten tauko. Ulkona merkkiä harjoitellaan aluksi vain sellaisissa tilanteissa ja paikoissa, joissa voit olla ihan varma että koira jaksaa keskittyä namin syömiseen. Aluksi kannattaa harjoitella vain tilanteissa, joissa näkyvillä ei ole mitään häiriötekijöitä.
Ohitusten harjoittelu pähkinän kuoressa
- Muista, että rähinän syynä on pelko vastaan tulevaa koiraa kohtaan. Vältä ajamasta koiraasi tilanteeseen jossa se kokee tarvetta puolustautua.
- Tarkista koirasi talutusvälineet. Kipua aiheuttavat kaulapannat ja valjaat voivat pahentaa rähinää.
- Kiinnitä huomiota omaan käytökseesi. Pysy rauhallisena. Älä nyi hihnaa tai toru koiraa, jos se kiihtyy vastaantulijasta. Nykiminen ja toruminen ainoastaan voimistavat huonoa käytöstä.
- Tarkkaile koirasi elekieltä. Kaarra vastaantulevien koirien ohi kaukaa. Jos huomaat koirasi hermostuvan tai käyttävän uhkaavia eleitä, vie koira pois tilanteesta.
- Jos rähinätilanne pääsee syntymään, pysy hiljaa ja rauhallisena sekä vie koira pois tilanteesta.
- Opeta koirallesi huomiomerkin tarkoitus merkki-nami, merkki-nami toistolla. Älä kuitenkaan kokeile merkin käyttöä heti ohitustilanteissa.
Harjoittelun jatkaminen
Tärkeintä on muistaa edetä koiran ehdoilla. Koirastasi näet, onko jo aika vaikeuttaa harjoituksia vai harjoitellaanko vielä samalla tasolla kuin aikaisemmin. Jos koirasi kiihtyy ohituksissa, harjoituksissa palataan taaksepäin.
Harjoituksia vaikeutetaan aluksi lyhentämällä ohitustilanteissa välimatkaa. Muista lyhentää välimatkaa varovasti. Pari metriäkin voi olla jollekin koiralle liikaa.
Sitten kun harjoitukset sujuvat lyhyemmällä välimatkalla, voit alkaa pikku hiljaa harventamaan merkkiääntä. Voit pyrkiä aluksi vaikka siihen, että toistat merkkiäänen vain muutamia kertoja ohituksen aikana. Jos kuitenkin koirasi kiinnostuu liikaa vastaantulijasta, kannattaa merkkiä taas tehdä hetkellisesti tiheämpään. Vähitellen tarkoituksena on päästä tilanteeseen, jossa merkkiääni tehdään vain kerran ohitustilanteessa.
Sitten kun ohitukset sujuvat jo mielestäsi todella hyvin, voit alkaa jättämään varovasti nameja vähemmälle. Jos koira on jo siedättynyt muihin koiriin riittävän hyvin, sen huomiota ei enää tarvitse nameilla houkutella pois ohitettavasta koirasta. Namien käyttämistä ei kuitenkaan kannata lopettaa kerralla.
Lopullisena tavoitteena on, että ohitus onnistuu tekemällä kerran merkkiääni ja liittämällä siihen pieni kaarros (rauhoittava signaali) ohitettavan koiran ohi.
Muista kuitenkin, että lopulliseen tavoitteeseen pääsemiseen kuluu aikaa. Ajoittain harjoituksissa saatetaan joutua ottamaan takapakkia, koska koirillakin on huonoja päiviä samoin kuin ihmisillä. Pitkäjänteinen työ tuottaa kuitenkin hedelmää.
Tässä vielä lista muutamista rauhoittavista lisäravinteista ja lääkkeistä:
- Vetzyme Stay Calm öljy (eläinkaupoista)
- Serene UM (eläinkaupoista)
- DAP-haihdutin (apteekista, eläinkaupoista)
- Clomicalm (reseptillä apteekista)
Remmissä rähjääminen on varsin yleinen koiraongelma. Varsinkin pienet koirat rähisevät usein vastaantuleville koirille. Ne eivät kuitenkaan räksytä ärsyttääkseen tai siksi että niitä ei ole koulutettu. Ne räksyttävät, koska ne pelkäävät isompia koiria.
Olipa koirasi sitten iso tai pieni, se yrittää rähinällään ajaa toista koiraa kauemmaksi, koska se kokee lähestyvän koiran uhkana. Vanha sanonta, ”hyökkäys on paras puolustus”, pätee tässäkin. Amerikanbulldogin omistajana olet tietoinen siitä, että rähinä ei välttämättä johdu pelosta vastaantulevaa koiraa kohtaan. Se voi johtua myös siitä, että Amerikanbulldogille rodunomainen piirre on, että se harvemmin sietää samaa sukupuolta olevia koiria. Koira-aggressiivisuus on yksi pelon ilmenemistapa, joten varsinaista syytä rähinään voi olla vaikea selvittää.
On hyvä pysähtyä miettimään, rähiseekö koirasi aggressiivisesti vai yrittääkö se haukullaan vain kutsua koirakaveria leikkimään. Koira haukkuu monella eri tavalla, aivan kuten ihmiselläkin on monta eri äänensävyä. Tarkkailemalla koirasi viestintää eri tilanteissa pystyt äkkiä erottamaan sen, onko kyse aggressiivisesta vai leikkiin kutsuvasta haukusta. Remmirähinällä tarkoitetaan seuraavassa tekstissä nimenomaan aggressiivista käytöstä muita koiria kohtaan.
Koirien pelot eivät ihmisen näkökulmasta aina vaikuta rationaalisilta. Meidän on joskus vaikea havaita pelon tai aggression aiheuttanutta tapahtumaa. Koirasi on ehkä joskus säikähtänyt kulman takaa eteen ilmestynyttä mustaa koiraa. Tästä johtuen se pelkää kaikkia mustia koiria, vaikka et ehkä itse ole huomannut koko tapahtumaa. Toisinaan taas pystymme paikallistamaan pelon aiheuttaneen tapahtuman hyvinkin tarkasti. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi koiran joutuminen tappeluun.
Monet koirat pelkäävät vain tietyn tyyppisiä koiria. Tyypillisimmin pelkoa aiheuttavat ruttunaamaiset ja hyvin pitkäkarvaiset rodut. Muut koirat eivät pysty lukemaan tällaisten rotujen ilmeitä hyvin ja siksi ne koetaan uhkaavina. Myös mustat koirat koetaan monien koirien mielissä pelottaviksi. Pelkoa voi yhtä hyvin aiheuttaa kuitenkin myös naapurin mummon valkoinen villakoira. Toiset koirat taas rähisevät tasapuolisesti kaikille.
Toisinaan koiran rähjääminen saattaa olla myös opittu tapa. Ihminen on huomaamattaan tullut toimineeksi ohitustilanteissa siten, että on voimistanut koiran puolustavaa käytöstä. Siitä kuitenkin enemmän seuraavassa kappaleessa.
Jos koiran käytös äkisti muuttuu, kannattaa aina pois sulkea myös sairauden mahdollisuus. Jos koiralla on kipuja, sen käytös voi muuttua aggressiiviseksi. Tämä näkökohta kannattaa ottaa huomioon myös talutusvälineitä valittaessa. Metalliset kiristyspannat ja vedonestovaljaat voivat aiheuttaa rähjäävälle koiralle kipua, joka vaan voimistaa aggressiivista käytöstä. Varsinkin suurelle koiralle, kuten Amerikanbulldogille, parhaimpia talutusvälineitä ovat leveät ja pehmeät kaulapannat sekä hyvin istuvat valjaat. Jos koirasi on todella iso ja sen hallitseminen on vaikeaa perinteisellä kaulapannalla tai valjailla, kuonopanta on koiralle kipua tuottamaton väline, jolla isokin koira pysyy aisoissa.
Taluttajan käytöksen merkitys
Koirat ovat uskomattoman hyviä aistimaan omistajansa mielentilan. Olet ehkä huomannut joskus, kun olet tullut huonolla tuulella töistä kotiin, kuinka koira hiipii pitkin seiniä ja yrittää tekeytyä mahdollisimman huomaamattomaksi. Tai ehkä olet joskus stressaantuneena odottanut vieraita kylään ja koira on pyörinyt jaloissasi yhtä stressaantuneena. Tämä pätee myös lenkillä ja ohitustilanteissa. Jos koiran taluttaja hermostuu ohitustilanteissa, niin tekee myös koira.
Taluttajan käytös on ensimmäinen asia, mihin tulee kiinnittää huomiota, kun alkaa harjoitella ohitustilanteita. Jos taluttaja itse hermostuu, kiristää hihnaa, alkaa puhua koiralle tai kieltää sitä, hän tulee samalla vain ruokkineeksi koiran rähinää. Koira ajattelee, että ”jos kerran mammakin hermostuu, niin sitten hermostun minäkin”. Pysy itse rauhallisena ja kierrä toiset koirat niin kaukaa, ettei sinun tarvitse pelätä menettäväsi koirasi hallintaa. Jos kuitenkin rähinätilanne pääsee syntymään, pysy hiljaa ja vie koirasi pois tilanteesta. Koiralle ei kannata puhua ennen kuin se on jälleen täysin rauhallinen. Näin annat koirallesi viestin, että tilanteessa ei ole mitään pelättävää. Pysyihän sen taluttajakin rauhallisena.
Koko harjoittelun avainsana on siis rauhallisuus. Koira tulisi pystyä pitämään tarpeeksi kaukana kiihdyttävistä tilanteista. Ohitettavat koirat kierretään aina niin kaukaa, että koira ei edes hermostu eikä varsinkaan rähise. Rauhallisella omistajalla on rauhallinen koira.
Siedättäminen muihin koiriin
Siedättäminen on nimensä mukaisesti koiran siedättämistä sen pelkäämää asiaa kohtaan. Siedättäminen tapahtuu aina koiran ehdoilla. Siedättäminen aloitetaan siltä etäisyydeltä, josta koira sietää muita koiria hermostumatta. Siedättämällä koiraa muihin koiriin, on tarkoitus saada tätä etäisyyttä hiljalleen lyhennettyä.
Jos koira pakotetaan kohtaamaan pelkonsa, saattaa seurauksena olla entistä pelokkaampi koira. Tämän vuoksi koiraa ei saisi ikinä pakottaa tekemään asiaa jota se pelkää. Jos koira joka pelkää ihmisiä, pakotetaan olemaan ihmisten lähellä ja kosketeltavana, tuloksena voi olla pelkopurija. Turvallisempi keino on siis siedättäminen, jossa koiraa rohkaistaan, mutta ei pakoteta.
Siedättäminen aloitetaan siis siltä etäisyydeltä, jossa koira kokee olonsa turvalliseksi. Kun koiralle saadaan paljon positiivisia kokemuksia ohitustilanteista, sen pelko muita koiria kohtaan alkaa pikku hiljaa hälvetä. Tällöin voidaan taas siirtyä vähän lähemmäksi toisia koiria. Jos koira kiihtyy, on menty liian lähelle. Silloin on etäisyyttä otettava lisää ja palattava harjoituksissa taaksepäin.
Jokainen rähinätilanne on koiralle taas yksi huono kokemus lisää. Kun siedättäminen aloitetaan, on tärkeää viimeiseen asti pyrkiä välttämään ohitustilanteita joissa koira pääsee kiihtymään. Alussa ohitettavat koirat saatetaan joutua kiertämään hyvinkin kaukaa.
Siedättämisen tukena käytetään ns. huomiomerkkiä jolla koiran huomio houkutellaan sen taluttajaan vastaan tulevan koiran sijasta. Koiran ei tarvitse ottaa katsekontaktia taluttajaan, mutta huomiomerkin tarkoituksena on kuitenkin pyrkiä välttämään koiran ajautumista tuijottamaan toista koiraa. Alussa koulutuksen tukena käytetään reilusti nameja. Huomiomerkin tarkoituksena on kertoa koiralle, ”tule mukaan, täällä on nameja tarjolla”. Huomiomerkkiä ja nameja ei koskaan saa käyttää tilanteessa jossa koira kiihtyy tai mahdollisesti alkaa rähistä. Koiraa palkitaan ainoastaan rauhallisesta käytöksestä, ei kiihtymisestä. Jos palkitset koiraa silloin kun se stressaantuu toisesta koirasta tai rähisee, voimistat vaan entisestään sen käytöstä. Tarkempaa tietoa huomiomerkin käytöstä löytyy harjoitukset otsikon alta.
Koiran elekielen tarkkaileminen
Tarkkailemalla koiran elekieltä pystymme havaitsemaan rähinätilanteet jo ennen kuin ne syntyvät. Koirien elekieli on hyvinkin hienovaraista ja sen opettelemiseen kannattaa käyttää jonkin verran aikaa. Siitä, että osaat lukea koirasi elekieltä, on apua niin ohitustilanteissa kuin muissakin arkipäivän tilanteissa koirasi kanssa.
Rauhoittavat signaalit ovat koiran tapa kertoa toiselle koiralle, ”ei hätää, minusta ei ole vaaraa”. Rauhoittavia signaaleja on monia erilaisia, mutta ohitustilanteisiin ehkä konkreettisimmin liittyy kaartaminen. Koirat hyvin harvoin kävelevät suoraan toisiaan kohti, jos ne saavat valita miten lähestyä toista koiraa. Jos koirat kohtaavat suoraan, kyseessä ovat yleensä keskenään tutut koirat tai sitten ne viestivät toisilleen muilla rauhoittavilla signaaleilla vaarattomuuttaan. Remmissä rähiseviä koiria ajatellen olisikin tärkeää, että koiraa ei pakoteta kävelemään suoraan kohti toista koiraa. Kaartaminen voi olla varsin symbolinen ele ja sen voi toteuttaa ohitustilanteissa esimerkiksi vaihtamalla tien toiselle puolelle. Alussa kaarrokset ovat suurempia, mutta siedättämisen edetessä nekin muuttuvat pienemmiksi.
Jos koira joutuu mielestään liian lähelle toista koiraa, se ei enää yritäkään viestiä toiselle vaarattomuuttaan, vaan silloin se turvautuu uhkaaviin eleisiin. Yleisimpiä uhkauksia ovat murina, jäykistely ja tuijotus. Murina on koiran tapa kertoa toiselle, ”minua pelottaa, mene kauemmas”. Jäykistyminen on murinaa vastaava ele. Jäykistyneenä koira seisoo pää ja häntä pystyssä ja sen koko lihaksisto on silmin nähden jännittynyt. Koira yrittää näin näyttää mahdollisimman isolta ja uhkaavalta ja pelotella toisen koiran pois. Jos huomaat koiran käyttäytyvän jo selvästi uhkaavasti toista koiraa kohtaan, käänny ympäri ja lähde pois tai ota muuten lisää etäisyyttä. Monesti jo pari poispäin otettua askelta riittää siihen, että rähinältä vältytään. Muista olla näissäkin tilanteissa hiljaa ja pysyä rauhallisena. Yksikin väärällä hetkellä sanottu sana tai remmistä nykäiseminen saattavat laukaista rähinän.
Lohdutuksen sanoina mainittakoon, että hyvin usein koirasi rähinän laukaisee vastaan tulevan koiran uhkaava käytös. Kun alat tarkkailemaan koirien elekieltä, huomaat nopeasti, että rähinätilanteet syntyvät paljon herkemmin sellaisten koirien kanssa jotka tuijottavat suoraan koiraasi, jäykistelevät tai murisevat/haukkuvat. Jos vastaan tuleva koira viestii rauhoittavilla signaaleilla vaarattomuuttaan, koirasi saattaa mennä hyvinkin rähisemättä ohi.
Lukemisen arvoista kirjallisuutta koirien elekielestä:
- Rauhoittavat signaalit, Turid Rugaas
- Anders Hallgren, Koiraongelmia ja ongelmakoiria
Ohitusharjoitusten aloittaminen
Ensimmäisenä tehtävänä on opettaa koiralle huomiomerkki ja tehdä merkistä koiralle positiivinen asia. Huomionmerkin tarkoituksena on, että koiran huomio saadaan ohitustilanteessa ohjattua rähinän sijasta namin syöntiin.
Huomiomerkki voi olla mikä tahansa ääni, mutta se ei mielellään saisi olla mikään sana, koska koiralle sanojen hahmottaminen on vaikeampaa kuin jonkin yksinkertaisen äänen hahmottaminen. Huomiomerkin tulee olla myös sellainen, jota jokainen koiraa ulkoiluttava henkilö pystyy käyttämään. Minkään ulkoisen apuvälineen (esim. naksutin tai pilli) käyttö huomiomerkkinä ei ole suotavaa, koska merkki täytyy pystyä tekemään joskus hyvinkin nopeasti. Tällöin ei ole aikaa kaivella naksutinta taskusta tai pilliä takin alta. Merkkiääni voi olla esimerkiksi kielellä tehtävä naksautus, vihellys, sormien napsautus tai käden taputus reiteen.
Huomiomerkki opetetaan koiralle aluksi ihan kotioloissa. Merkki positiivistetaan eli tehdään äänen kuulemisesta koiralle positiivinen asia. Positiivistaminen tapahtuu tekemällä merkki ja antamalla heti sen jälkeen nami. Tätä toistetaan monta kertaa peräkkäin ja mielellään useamman kerran päivässä. Koiran ei tarvitse ottaa katsekontaktia tai muuta vastaavaa, vaan koulutus tapahtuu ihan vaan merkki-nami, merkki-nami, merkki-nami toistolla. Älä kutsu koiraa luoksesi vaan mene vaikka itse koiran luokse merkkiä opettaessasi. Näin koira varmasti sisäistää palkkion tulevan juuri merkkiäänestä.
Sitten kun alkaa tuntua siltä, että koira on keksinyt yhteyden merkin ja namin välillä, on aika siirtyä ulos harjoittelemaan. Harjoittelu tapahtuu ulkona samoin kuin sisällä. Ota jonkin verran nameja käteesi, tee merkkiääni ja anna koiralle nami. Tee merkkiääntä koiran kanssa muutama toisto kerrallaan ja pidä sitten tauko. Ulkona merkkiä harjoitellaan aluksi vain sellaisissa tilanteissa ja paikoissa, joissa voit olla ihan varma että koira jaksaa keskittyä namin syömiseen. Aluksi kannattaa harjoitella vain tilanteissa, joissa näkyvillä ei ole mitään häiriötekijöitä.
Ohitusten harjoittelu pähkinän kuoressa
- Muista, että rähinän syynä on pelko vastaan tulevaa koiraa kohtaan. Vältä ajamasta koiraasi tilanteeseen jossa se kokee tarvetta puolustautua.
- Tarkista koirasi talutusvälineet. Kipua aiheuttavat kaulapannat ja valjaat voivat pahentaa rähinää.
- Kiinnitä huomiota omaan käytökseesi. Pysy rauhallisena. Älä nyi hihnaa tai toru koiraa, jos se kiihtyy vastaantulijasta. Nykiminen ja toruminen ainoastaan voimistavat huonoa käytöstä.
- Tarkkaile koirasi elekieltä. Kaarra vastaantulevien koirien ohi kaukaa. Jos huomaat koirasi hermostuvan tai käyttävän uhkaavia eleitä, vie koira pois tilanteesta.
- Jos rähinätilanne pääsee syntymään, pysy hiljaa ja rauhallisena sekä vie koira pois tilanteesta.
- Opeta koirallesi huomiomerkin tarkoitus merkki-nami, merkki-nami toistolla. Älä kuitenkaan kokeile merkin käyttöä heti ohitustilanteissa.
Harjoittelun jatkaminen
Tärkeintä on muistaa edetä koiran ehdoilla. Koirastasi näet, onko jo aika vaikeuttaa harjoituksia vai harjoitellaanko vielä samalla tasolla kuin aikaisemmin. Jos koirasi kiihtyy ohituksissa, harjoituksissa palataan taaksepäin.
Harjoituksia vaikeutetaan aluksi lyhentämällä ohitustilanteissa välimatkaa. Muista lyhentää välimatkaa varovasti. Pari metriäkin voi olla jollekin koiralle liikaa.
Sitten kun harjoitukset sujuvat lyhyemmällä välimatkalla, voit alkaa pikku hiljaa harventamaan merkkiääntä. Voit pyrkiä aluksi vaikka siihen, että toistat merkkiäänen vain muutamia kertoja ohituksen aikana. Jos kuitenkin koirasi kiinnostuu liikaa vastaantulijasta, kannattaa merkkiä taas tehdä hetkellisesti tiheämpään. Vähitellen tarkoituksena on päästä tilanteeseen, jossa merkkiääni tehdään vain kerran ohitustilanteessa.
Sitten kun ohitukset sujuvat jo mielestäsi todella hyvin, voit alkaa jättämään varovasti nameja vähemmälle. Jos koira on jo siedättynyt muihin koiriin riittävän hyvin, sen huomiota ei enää tarvitse nameilla houkutella pois ohitettavasta koirasta. Namien käyttämistä ei kuitenkaan kannata lopettaa kerralla.
Lopullisena tavoitteena on, että ohitus onnistuu tekemällä kerran merkkiääni ja liittämällä siihen pieni kaarros (rauhoittava signaali) ohitettavan koiran ohi.
Muista kuitenkin, että lopulliseen tavoitteeseen pääsemiseen kuluu aikaa. Ajoittain harjoituksissa saatetaan joutua ottamaan takapakkia, koska koirillakin on huonoja päiviä samoin kuin ihmisillä. Pitkäjänteinen työ tuottaa kuitenkin hedelmää.
Tässä vielä lista muutamista rauhoittavista lisäravinteista ja lääkkeistä:
- Vetzyme Stay Calm öljy (eläinkaupoista)
- Serene UM (eläinkaupoista)
- DAP-haihdutin (apteekista, eläinkaupoista)
- Clomicalm (reseptillä apteekista)
Alkuperäinen teksti: Heidi Halonen
Muokannut: Mia Wahlsten
